Terävinkin kaveri tarvitsee veitsen. Mikä, miksi ja mihin? Osa 1.

Mikä, miksi ja mihin. Kauheesti kysymyksiä. Yksi niistä on kuitenkin tärkein. Mihin käyttöön veitsi tulee vai tuleeko se käyttöön ollenkaan? Maailmalta löytyy veitsiä ihan jäätäviä määriä, joten sunkaan ei tarvitse välttämättä oikeesti tyytyä siihen Martiiniin. Valitettavasti veitset on aihe, joka vaatii perehtymistä, ellet ole ostamassa sitä koriste-esineeksi. Siksi onkin tärkeintä oikeasti miettiä mihin käyttöön se on tulossa. Mitä käyttötarkoituksia sitten veitsellä voi olla? Ruuan pilkkominen, vuoleminen vai kenties jokapaikan höylä ja kirveen korvike? Käydään tässä postauksessa läpi veitsiä vähän yleisellä tasolla ja enempi kiinteäteräiset veitset mielessä. Hyökätään sitten seuraavassa veitsi postauksessa linkkarien sun muiden kimppuun.

Jenkkimallinen Gerber strongarm second bevelillä ruostumattomasta teräksestä

Miten tähän suohon nyt sukeltaisi... Riittääkö se euron puukko K-raudasta? -Todennäköisesti. Euron puukko varmasti tekee perustehtävät mitä puukolle on asetettu, leikkaa, veistää ja vuolee. Silloin kun kuitenkin halutaan, että veitsi tekee jonkin näistä oikeasti hyvin on asia monimutkaisempi. Itse lähtisin valitsemaan veistä käyttötarkoitukseen sopivan koon mukaan. Ei se pituus vaan se paksuus. Jos haet veistä esimerkiksi ruuan valmisteluun, on ehdoton valintasi ohuiden veitsien puolella, jos taas on tarkoitus halkoa klapeja, valitse paksu veitsi joka toimii paremmin kiilan tavoin. Vuoleminen on sitten kompromissi näiden kahden välillä riippuen vähän millaista vuolemista haluat suorittaa.

Okei nyt tiedät oman veitsesi paksuuden, mites sitten se pituus? Karkeasti tästä voi todeta, että mitä pidempi niin sen vähemmän hallintaa. Ihan noin esimerkkinä, jos lähdet vuolemaan esimerkiksi lusikkaa normaalilla veitsellä tarvitset veitsen kärkeä sen vuolemiseen enemmän kuin muuta teräosaa. Kärkeen saat eniten hallintaa ja voimaa mitä lyhyempi veitsi on ja mitä parempi ote veitsestä saadaan. Sen sijaan puiden halkaisussa pituudesta on hyötyä silloin kun halutaan "batonoida" eli käyttää toista puunkappeletta lyömävälineenä veitsen selkää vasten, jotta puiden halkomista saadaan suoritettua tehokkaasti.

Äärimmäisen riskaabelia batonointia. Jos puukko lipsahtaisi betonista alustaa vasten olisi edessä varsinaiset teroitus talkoot. Varsinkin kovemmat veitset ovat vaarassa murtua moisella käytöllä. Øyon skandi grindilla varustettu puukko toimii batonoidessa varsin hyvin. Ps. tätä veistä saa XXL tarjouksesta tasaisin väliajoin ja voimme lämpimästi suositella.

Veitsen muotoa valitessa tulisi myös ottaa huomioon veitsen hionta eli tapa, jolla terä saavutetaan. Näissäkin törmää vaikka mihin termeihin, mutta yksinkertaistettuna, mitä vähemmän terästä on terän takana sitä paremmin sillä on mahdollisuus leikata syvälle, kun taas enempi terästä halkoo helpommin ja on kestävämpi teränmuoto, mutta ei uppoa materiaaliin yhtä vähällä effortilla. Terä saavutetaan yleisesti kahdella eri tavalla, joko on "second bevel" tai ei. Perinteinen suomalainen puukko ei käytä "second beveliä", kun taas "jenkkipuukoissa" se on ihan arkipäivää. "Second bevel" nimensä mukaisesti tarkoittaa sitä, että veitsessä on kaksi eri teräkulmaa. Toinen, jolla mennään lähelle terää ja toinen, joka muodostaa itse terän. Tämä on yleistä juurikin jenkkivalmistajilla. Perinteinen puukkomalli on taas esimerkiksi vain yhdellä teräkulmalla, joka helpottaa teroittamista, sillä pidempi kulma luo teroitusvälineelle ikään kuin oman ohjurinsa, kun on materiaalia mitä pitkin sitä kuljettaa. Tämän takia perinteinen puukko on varsin helppo teroittaa ilman minkään sortin ohjureita. Toisaalta "second bevel" taas mahdollistaa kestävämmän terämuodon. Jos olet vain halkomassa puita niin valitse suosiolla joku jenkkimallin puukko, jos taas harrastat enempi veistelyä tai hankit puukon kirveen rinnalle valitse joko perinteinen puukko eli scandi grindiä edustava tai muuten kapeateräinen puukko.

Omasta mielestäni kirveestä ja jostakin näistä keskikokoisesta veitsestä saa kasattua varsin toimivan setin esimerkiksi nuotion ylläpitämistä varten. Tähän vielä hommaa helpottamaan jokin asiallinen retkisaha.

Puukon käyttötarkoitusta miettiessä kannattaa myös uhrata muutama ajatus sen rakenteelle. Veneporukassa ollaan oikeastaan kaikki uudet veitset ostettu full tang konstruktiolla, joka tarkoittaa, että koko veitsi on yhtä metallinpalaa, eikä veitsi lopu kahvan sisään, joka on tapana esimerkiksi monissa perinteisissä puukoissa. Tarvitseeko full tangia sitten kaikkiin veitsiin? No ei ainakaan mun mielestä, toki se on kestävä, mutta ei siitä kyllä vuollessa kostu mitään, jos kahva on laadukas. Meillä oikeastaan kaikilla veitsillä batonoidaan, jolloin full tang rakenne tarjoaa parhaat mahdollisuudet pitkälle iälle.

Puukon muodon jälkeen tulisi harkita puukon materiaalia. Materiaaleistakin on netti pullollaan hifistelyä, käydään kuitenkin yleisellä tasolla läpi eri teräksien ominaisuuksia. Puukkoihin käytetään karkeasti jaoteltuna kolmea eri terästä. Hiiliteräksiä, ruostumattomia teräksiä ja superteräksiä.  Hiili ja ruostumaton teräs ovaat näistä yleisimmät ja myös halvimmat. Superteräksiset puukot maksavat monesti pelkästään jo teräksen takia enemmän kuin hiiliteräksestä tai ruostumattomatomasta teräksestä tehdyt puukot. Hiiliteräksillä saavutetaan yleisesti ottaen erittäin terävä terä ja se on helppo teroittaa. Hiiliteräksen huono puoli on sen ruostuminen, mitä enemmän terässä on hiiltä, sitä herkemmin se ruostuu. Eli jos joudut käyttämään veistä märissä oloissa, tai sinulla ei ole mahdollisuutta kuivata veistä välittömästi, ei hiiliteräs ole välttämättä paras valinta sinulle. Ruostumaton ei nimensä mukaisesti ruostu, se ei kuitenkaan ole välttämättä yhtä terävä kuin hiiliteräksinen veitsi ja sen teroittaminen saattaa olla haastavampaa. Superteräksissä pyritään yhdistelemään ruostumattoman ja hiiliteräksen parhaita puolia, nekin kuitenkin ovat aina kompromisseja eri ominaisuuksien välillä.

Keittiöveitsiin pätee samat säännöt kuin muihinkin veitsiin, ja materiaalit ovat samoja.

Materiaalin lisäksi erittäin suuri vaikutus terävyyteen, terän kestoon ja teroittamiseen on terän kovuudella. Kovuus ilmoitetaan yleisimmin HRC lukuna. Luku vaihtelee n.50 ja 70 välillä. Mitä suurempi luku on, sitä kovempi terä on, ja terä säilyy teroittamatta pidempään. Kovempi terä puolestaan verottaa terän joustavuutta, joka altistaa terää lohkeamiselle. Jos siis valitset kovateräisen veitsen esimerkiksi HRC65 vältä terän kääntämistä materiaalissa ja tiedosta, että terä saattaa lohjeta helpostikkin kovemmassa materiaalissa, vältä myös kosketusta kivien tai muun kovan materiaalin kanssa, kuin ruttoa. Kovempaa terää on myös vaikeampi teroittaa kuin pehmeää, Toisaalta, jos et tuhoa terää väärällä käytöllä ei kovempaa terää tarvitse teroittaa yhtä usein kuin, pehmeämpää. Karkeasti voisin itse sanoa hankkivani veitseni HRC57-64 väliltä.

Vaikka tuossa alussa hieman mollasin Martiinia, ja veneporukan veitset ovat lähteneet muotoutumaan enemmin jenkkeistä tulevien tuulien mukaan, ei kannata aliarvioida perinteistä puukkoa. Suomalaiset puukot ovat maailmalla oikeasti kovassa huudossa ja monet näkevätkin ne ultimaattisina eräilyveitsinä. Myös esimerkiksi monilla jenkkivalmistajilla on mallistossaan omat puukkomallinsa, muiden veitsiensä seassa.

Seuraavassa veitsipostauksessa hyökätään sitten linkkarien ja muiden taittuvien terien kimppuun.