Kuvaaminen - Auringonlaskut ja yökuvat

Kaikki osaavat ottaa päivänvalossa ulkona hyvän kuvan, kunhan nyt ei ihan suoraan aurinkoa kohti kuvaa. Se onnistuu pokkarilla tai kännykkäkameralla varsin mainiosti, isoon osaan kuvista ei tarvitse mitään kovin erikoista tietoutta tai taitoa, hyvä silmä sommittelulle riittää.

Jos omistat järkkärin, tai hieman paremman pokkarin manuaalisäädöillä, mutta olet vain kuvannut automaattiasetuksella niin tässä saat vinkkejä millä pääset alkuun tunnelmallisissa auringonlasku- ja hämäräkuvissa.

Miten hienot auringonlaskukuvat, tai alla oleva kuva oikein tehdään? Ne nimenomaan suunnitellaan ja tehdään, sitä kun ei käydä räpsäisemässä kännykkäkameralla ja laiteta suoraan paikan päältä instagramiin. Nyt en tarkoita että kuva rakennettaisiin kuvankäsittelyssä, vaan ihan itse kuvaamista paikan päällä.

ISO 320, f/5.6, 25s

Ennen kameran asetuksiin perehtymistä, niin pitää kiinnittää huomiota jalustaan. Auringonlaskut ja pimeällä otetut kuvat kannattaa kuvata jalustalta, yleensä valotusaika on niin pitkä että kuvasta ei käsivaralta saa tarkkaa, tai sitten joko laatu kärsii tai kuvasta tulee tumma eli alivalottunut. Käyttämällä jalustaa voi pitää herkkyyden (ISO) matalalla, jolloin kuvien laatu säilyy hyvänä.

ISO 100, f/22, 20s

 
ISO 100, f/3.6, 1/60s (käsivaralta, kuvanvakaimella)

 

Kameran säädöt

Kaikessa alla olevassa oletetaan että on jalusta käytössä.

Ensimmäinen tärkeä asia on salaman käyttö. Salamaa ei kannata tämän tyylisissä kuvissa käyttää, se todennäköisesti vain valaisee etualan rumasti ja vie huomion kohteelta. (eri asia toki jos on salama tai pari kauko-ohjattuna irti kamerasta, mutta ihan niin pitkälle ei vielä mennä) 

Pidemmän valotuksen kuvissa kannattaa yleensä käyttää käsivalotusta eli M-moodia, koska niiden valottaminen on kameran automatiikalle vaikeata, ja niissä ei todellisuudessa kovin montaa muuttuvaa tekijää ole. Toinen tärkeä asia on ajastin tai kaukolaukaisin. Painamalla itse nappia kamerasta sitä monesti heilauttaa hieman, joka näkyy pidemmällä valotuksella kuvissa. Jos ei ole kaukolaukaisinta, niin voi säätää sekunnin tai kahden ajastimeen, ja näin ollen mikään ei koske kameraan kun se valottaa kuvan.

ISO 2000, f/4, 10s. Tässä on yritetty saada valotusaikaa alas korkeammalla herkkyydellä ja isommalla aukolla, koska mallin on vaikea seistä pidempään paikallaan

Säädetään ensin ISO eli kennon herkkyys, joka on sinällään helppo säätö. Mitä pienempi, sitä vähemmän kohinaa ja parempilaatuiset kuvat, mutta samalla valotusaika pitenee. Jos ei kuvata mitään erikoisempaa (esimerkiksi tähtiä) niin suosittelen että herkkyys säädetään pienimmälle asetukselle joka kamerasta löytyy. Sitten kun tarvitsemme lyhyempää valotusaikaa esimerkiksi mallin takia, tai koska halutaan vaikuttaa siihen miltä veden liike näyttää, niin herkkyyttä voi nostaa jolloin ei tarvitse muuttaa aukkoa.

Seuraavana vuorossa aukko, eli f-luku. Mitä pienempi numero, sitä isompi aukko fyysisesti ja kennolle pääsee enemmän valoa. Miten tämä vaikuttaa kuvaan? Pienemmällä aukolla (iso f-numero, esimerkiksi f/22) syväterävyys kasvaa. Eli jos kuvaisit portrettia, niin aukolla f/1.8 kaikki mallin takana on epätarkkaa ja huomio keskittyy malliin, kun aukolla f/22 käytännössä kaikki useiden metrien tai pidemmän matkan sisään on tarkkaa ja malli ei erotu samalla tavalla taustasta.

Aukko täytyy valita sen mukaan millaista kuvaa ottaa, onko siinä jotain jonka haluaa erottaa taustasta, vai kuvaako esimerkiksi maisemaa johon haluaa kaiken kuvassa olevan terävänä. Mitä laajempi linssi, sitä isommalla aukolla (pienempi f-luku) saa käytännössä kaiken kuvassa näkyvän terävän näköiseksi.

f/1.8, huomaa vaikutus taustaan vaikka malli on terävä



Sitten päästään viimeiseen säätöön, eli valotusaikaan. Käsin kuvaamalla, ilman valotusmittaria, niin tämä on hakuammuntaa alkuun. Joissain kameroissa on valotusmittari joka toimii myös manuaalitilassa, eli näkee jo säätämällä valotusaikaa suurinpiirtein valotuksen ja tietää mistä lähteä haarukoimaan juuri oikeata valotusta. Mutta pimeällä kannatta aloittaa muutamasta sekunnista, ja katsoa miltä kuva näyttää ja säätää sen mukaan.

Pimeällä kuvatessa kokemus on osoittanut että kannattaa olla tarkempi alivalottamisen kanssa, kun ylivalottamisen. Koska alivaloittuneet kohdat yleensä kohisevat eniten, ja niissä ei ole mitään dataa eli niitä ei saa pelastettua kuvankäsittelyssä. Sen sijaan jos joku kohta on hieman ylivalottunut, niin on enemmän pelivaraa kuvaa käsitellessä, kunhan kuva ei ole ihan puhkipalanut. (eli niin valkoinen että kohdassa ei ole muuta dataa kun valkoisia pikseleitä)

Muutama sana vielä kuvatiedostoista loppuun. Suosittelen lämpimästi raakakuvien eli RAW:n kuvaamista tämän tyylisissä kuvissa. Lyhyesti selitettynä niin siinä on kaksi etua, valkotasapainon voi säätää jälkikäteen (ei tarvitse arvailla pimeässä, se menee kuitenkin pieleen), ja kuvassa on muutenkin enemmän säätövaraa kun kameran ohjelmisto ei ole käsitellyt sitä. Käytännössähän kamera kuvaa kaiken RAW:na eli raakatiedostoina, mutta jos olet valinnut esimerkiksi jpegin tiedostomuodoksi niin kamera tekee itse käsittelyn. Kun tallennat raakatiedostot suoraan muistikortille, niin pääset itse päättämään millainen valmiista kuvasta tulee, ja muutoksen tekee huomattavasti kameraa tehokkaampi tietokoneen prosessori.

Toivotamme mukavia hetkiä kuvaamisen parissa, kyselkää rohkeasti lisää! Tämä oli pintaraapaisu, koska kaikkea asiaa on mahdotonta kirjoittaa kerralla tai sitä ei jaksa kukaan lukea. 


Follow my blog with Bloglovin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tuotearvostelu Manker U11 & U21 - Veneilijän sekä retkeilijän taskulamput

Paras veneily sekä retkeilykausi Suomessa on valoisa sekä lämmin, mutta valitettavan lyhyt. Jos haluaa pidentää kautta, niin et...

INSTAGRAM FEED

@viviantheboat