Saarella saa telttailla maksua vastaan, mutta me kävimme ainoastaan päiväretkellä. Venepaikka päiväksi maksoi 10€, yö on hieman kalliimpi. Satama oli yhtään liioittelematta aivan ylitäynnä, mutta se lienee osaksi uutuuden viehätystä, sekä lauantain ruuhkaa.
Saarella on vielä paljon jäänteitä sotilasajasta, esimerkiksi tämä kyltti heti laiturialueen jälkeen joka ei ainakaan toivota vieraita tervetulleiksi.
Saari kannattaa ehdottomasti kiertää kunnolla, ei ainoastaan teitä pitkin. Kun hieman seuraa polkuja metsän puolelle, varsinkin läntisessä päässä saarta, niin metsästä löytyy enemmän vanhoja rakennuksia kun mitä karttaan on merkattu. Esimerkiksi vanha neuvostoliiton valaisuasema, johon pääsee sisälle ja josta löytyy vielä suurin osa koneistosta.
Taivas Helsingin yllä näytti tältä meidän saapumisen jälkeen, onneksi merellä on aina hyvä keli ja sadealue ei jaksanut saareen asti vaikka olikin tulossa suoraan kohti.
Saarta ei ole siivottu kovin perusteellisesti, tässä esimerkki ampumaradan katoksesta. Löydökset tuovat kyllä ihan oman tunnelman, tämmöisiä paikkoja ei liikaa ole.
Tämä rakennus on yksi aarre joka löytyy kun poikkeaa pois teiltä poluille.
Saaren eteläranta on hyvin karu, lähinnä pirunpeltoa sekä paljasta kalliota.
Kannattaa laittaa kunnon kengät (sekä pitkät housut!) jalkaan kun lähtee kiertämään tätä saarta. Punkkeja on paljon, karkote suositeltavaa!
Saarella on myös golf-kenttä, tässä yksi viheriö sekä vieraat etsimässä matoja.
Vanha venäläinen tulenjohtotorni kasematin päädyssä. Uusi suomalaisten rakentama torni, Rikama, on valitettavasti aidattu niin ettei sitä pääse katsomaan kovin läheltä.
Vanhoja tunneleita, joissa kuljetettiin ampumatarvikkeet bulevardilta kasemateille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti